Latvia, tuo Viron etelänaapuri. Erasmus+-projektimme palaverissa Latvian Valmierassa nähtiin robotteja ja robotiikkakoulutusta laidasta keskelle.
Vinda, nuorisokeskus
Nuorisokeskuksen kausimaksu on viisi euroa. Tosin, tiettyillä kriteereillä siitäkin saa alennusta. Vinda on vanhassa kartanossa, muutama täysin palkallinen työntekijä ja paljon tuntiopettajia. Ajatus heillä on, että lapset ja nuoret eivät tule sinne säilytykseen, vaan oppimaan. Ikäraja siellä on 2,5 — 25 vuotta.
Vitosella saa esim. askartelua, musiikkia, vaatesuunnittelua ja -ompelua, ohjelmointia, tanssia, robotiikkaa, autoratakisoja, rc-harrastusta, savipajaa, droneajoa, jne. Askartelu on jo pienille, mutta millaisiin taideteoksiin siellä päädyttiin. Vaatesuunnittelussa opettaja auttaa muotisuunnittelussa ja vaatteiden tekemisessä. Jos sattuu käymään, että Vindan isoista varastoista ei löydy haluamaasi materiaalia, se täytyy ostaa.
Autorata, onneksi minulla ei ollut kameraa mukana. Kuola valui vaan. Oliskohan ollut kahdeksan rataa koko kartanon yläkerran aula pelkkää rataa. Ja se paja siinä viereisessä huoneessa. Kisamatkoja tekevät ympäri Eurooppaa, Suomessakin olivat käyneet. Ja mitä maksaa: vitosen kausi.
Pihalla oli rc-rakennus ja siellä saviuuni. Rc-harrastus oli veneitä, ja tietenkin siellä oli pitkän työpöydän alla pitkä allas veneiden testaamiseen. Ja kisamatkoja tulee. Pienistä aloittavat, mutta sellaista oli touhu, että oksat pois.
Pārgaujas Valsts ģimnāzija
Gymnaasija, tai lukio pitää sisällään oppilaita 7. — 12. luokkaan, eli suomalaisen yläkoulun ja lukion. Oppilaita on hieman päälle 600 ja opettajia hieman päälle 60. Keskimääräinen opettaja-oppilassuhde on ihan hyvä.
Opettajan minimipalkka Latviassa on 730 euroa, josta noin 150 menee veroihin. Kokonaistyöaika on n 33 tuntia, ja esim atk-opettajan opetustuntien määrä on n 19.
Ruotsissa opettaja saa helposti 4000 euroa, mutta totesimme, että elintaso on samaa luokkaa, ainakin kun usein opettajilla on toinen työ;)
ATK-opettaja Inta (sukunimeä en muista) opettaa lisäkursseilla robotiikkaa 5 tuntia viikossa, ne tietenkin alempaan palkkaan (niinkuin meilläkin Suomessa), mutta joka vuosi nekin tunnit tulee anoa erikseen. Koulu on juuri remontoitu todella hienoon kuntoon. Seinät putipuhtaat ja robotiikkaluokassa(!) sähköpöydät.
Opettaja saa keskimäärin yhden viikonlopun kuussa nauttia robotiikasta, esimerkiksi kisamatkoilla tai muuten vaan opettaa. Vaikutti siltä, että kehoja on usein lauantaisin. Kisoja on sumossa, FLL:ssä, viivanseurannassa, romurallissa ja monessa muussa. Touhun he aloittivat lukuvuonna 2011/12 kahdella NXT-robotilla. Nyt paikalla on lisäksi 12 EV3-robottia, muutama vex, iRobotteja ja paljon muuta.
Opettaja on aktiivinen muutenkin, esimerkki ohjelmointi- ja talousolympialaisissa. Elektroniikkakilpailujen tuotokset ovat hämmentäviä.
Monet tunnit pidetään yhteistunteina, siten että kaksi opettajaa on paikalla, ja luokkien välinen seinä poistetaan. Toinen opettaja on keskellä opettamassa ja toinen voi kiertää (esim ohjelmoinnin tunneilla) auttamassa ja korjaamassa etiäpäin.
Latvian robotiikkakiertua pitää selvittää.
Vidzeme University of Applied Sciences
Mekatroniikan puolta meille esitteli Elvin (sukunimeä en muista). Tilat ovat uusia, ja EU:n avustuksella korjattuja. Tilanne Valmierassa on mielenkiintoinen. Työttömyysprosentti on noin 2, mutta automaatio lisääntyy. Mitä tekee puusorvari, kun hänen sorvaustaitojaan ei enää tarvita? No, toistaiseksi hän voi melkein suoraan siirtyä metallisorvariksi tai CNC-jyrsijäksi — Valmierassa on paljon metalliteollisuutta.
Ruotsissa, esimerkiksi Elvinin veli tekee Volvoihin ja Scanioihin osia, vuodessa noin 2 miljoonaa kappaletta. Yhdelle työntekijälle jää seitsemän sekuntia aikaa tarkastaa se, mutta ei sitä koko päivää pysty eikä kykene. Siispä serkku on automatisoimassa kriittisiä prosesseja ja mahdollisesti koko tehtaan. Kate eli tuotto yhdestä osasta on pieni, ja autoteollisuuden suhdanteet menevät ylös-alas. Automatisointi voisi helpottaa, kaikin puolin. Ruotsalaisen Peterin mukaan tämä voi olla iso ongelma Ruotsissa. Jos keski-ikäinen mies on koko ikänsä ollut tehtaalla töissä, ja hänen isänsä on ollut vastaavissa hommissa, niin tietenkin — hänen mielestään — hänellä on oikeus ja velvollisuus työskennellä siellä eläkeikään saakka. Mutta kun robotit vievät hommat. Valmierassa ei ole Ruotsin ongelmaa. Onkohan Suomessa?
Mekatroniikan opintosuunnassa opintosuunassa opetellaan taajuusmuuntajat, PCL-ohjelmointia, fysiikkaa (Newtonin lait tulevat myös sähkömoottoreissa vastaan). Robotiikan puolella opetellaan säätimiä; PID-säädin pitää toimia, jotta kurssityönä tehtävä kahdella renkaalla tasapainotteleva viivanseurantarobotti kykenee kuljettamaan täyden kahvikupin viivan toiseen päähän.
Toisessa huoneessa on läjä Arduinoja sekä hirveä erilaisia elektroniikan opetussysteemejä. Jos täällä ei opi, niin ei missään.
Osa opiskelijoista tulee suoraan lukiosta. Ammattikoulua vastaavien opintoihin lisätään fysiikan kursseja, kuten niidenkin, jotka lukiossa eivät ole fysiikkaa lukeneet. Osa tulijoista on uskomattomia velhoja ohjelmoinnissa, mutta kolvi ei pysy kädessä tai elektroniikan tuntemus on heikkoa. Monasti ammattikoulupuolelta jälkimmäiset toimii paremmin.
Jotkut tulevat työelämästä jopa usean kymmenen vuoden työelämän päälle. Heillä on usein aika hyvä näkemys, mitä pitäisi oppia ja miten sitä sovelletaan esim oluen panemiseen tai lasikuitutehtaalla. Heidän työprojektinsa ovat selkeitä ja yksinkertaisia parannuksia olemassaoleviin laitteisiin.
Monet lopettavat kesken. Alvin sanoo, että keskeyttäneitä on kaikista taitotasoista: opiskelijat on helppo jakaa kolmeen ryhmään. Ne jotka osaavat ja tekevät kaiken, ne joita pitää kovasti motivoida sekä välissä hiihtelijät. Latviassa ei juuri hiihdetä, eli latuja tai suksia ei juuri ole. Keskeyttämisprosentti on muistaakseni n. 20, mutta ongelma on myös se, että yritykset hakevat jo toisen vuosikurssin opiskelijat töihin.
Yritykset haluavat myös vaikuttaa opintosisältöihin. Kuten kaikkialla.
Muuta kivaa
Hieno maa, ja saunakulttuurikin kohdillaan. Tislattua olutta, mutta se Latvian robotiikkacup pitää selvittää ja lähteä kiertämään. Niinkuin muutenkaan ei olisi paljoa tekemistä.
