Rotikan leiriltä MM-sumoilijaksi

Imatralainen Myräkkä-niminen sumorobottijoukkue voitti Robotex-festivaaleilla 3 kg:n LEGO-sarjassa pronssia launtaina 29.11. Tallinnassa. Vuosittain marras-joulukuun vaihteessa järjestettävä Robotex on planeetan suurin robotiikkafestivaali, ja perjantain lajeihin osallistui satoja robotteja.

Myräkällä Tallinnaan

Nuoret robotiikkaharrastajat Samuli Lankinen ja Onni Tuukkanen tulivat Viroon kokeilemaan robottiaan maailman kovimpia sumoilijoita vastaan mukaan mentorin ja huoltajan vastuun kantaneet isät Timo Lankinen ja Timo Tuukkanen.

— Nyt tuntuu silleen tosi, tosi iloiselta. Iloisen hämmästyneeltä. Tavoite oli, että ei heti pudota kisasta, Onni Tuukkanen sanoi kisan jälkeen.

— Jos oikein hyvin käy, niin kympin joukkoon päästään, oli joukkueen mentori ja valmentaja Timo Lankinen miettinyt ennen matkaan lähtöä. Nyt on kotiinviemisiäkin Tallinnasta!

Palkintopallilla. Vasemmalta voittajana liettualaisen JBG Robotics:n Falling 4you -robotin kaksi operaattoria, keskellä Viron Tiedeharrastusliiton puheenjohtaja Heilo Altin, ItLUGin Fuso 4.0-robotin konkariohjaaja ja oikealla Samuli Lankinen ja Onni Tuukkanen pronssipalkintoineen.

Pojat aloittivat robotiikan harrastamisen noin vuosi sitten, ja jo ensimmäisissä sumokilpailuissa Suomessa pääsivät alkulohkoista jatkoon. Hyvän alun robotiikalle he saivat Leiki palikoilla 2019 -tapahtumasta, jossa Robotiikka- ja tiedekasvatus ry järjesti viikonlopun mittaisen hyvin intensiivisen sumorobotiikkaleirin.

— Ilman niitä tietoja ja oppeja emme varmaankaan olisi täällä, tai ainakaan palkintopallilla, paljasti diplomi-insinööri Lankinen. On meillä myös FLL Hydrodynamics -kenttä, josta haimme mekaniikkaoppia.

Raaka laji

Robotti toimi Robotex-kisoissa erinomaisesti, vaikka pari ottelua se hävisi teknisten ongelmien takia. Sumo-ottelussa on vähintään kaksi erää, mutta välillä Myräkkä sai otella seitsemän erää putkeen. Tuomari lopettaa erän, jos robotit jäävät paikalleen pyörimään kehää. Erien välillä on 30 sekuntia aikaa korjata hajonnutta robottia.

Onni Tuukkanen valmistautuu Myräkkä-robotin kanssa sumo-otteluun intialaisen joukkueen robottia vastaan.

Kisan alkulohkossa Myräkkä oli lohkonsa toiseksi paras. Alkulohkoissa kymmenen robottia ottelivat toisiaan vastaan, ja kolme eniten pisteitä saanutta joukkuetta pääsee jatkoon. Finaalissa peli muuttuu pudotuspeliksi, jolloin häviämällä ottelun putoat mestaruuskisasta, mutta keräilyerien kautta voi päästä pronssiotteluun. Kahdentoista parhaan robotin joukosta Myräkkä taisteli tiensä pronssille.

Kohta putoaa!

Robotex-tapahtumassa oli samana päivänä kolme eri LEGO-sumolajia. Seuraavina päivinä avoimia sumosarjoja kisattiin vielä lisää. 3 kg:n LEGO-sumo on hyvin vaativa. Robotin koko on maksimissaan 20×20 cm2 ja painon pitää olla vähintään 2 kg ja enintään 3,00 kiloa.

Sarja on kaikille avoin, ja paikalla oli kisaamassa pitkän linjan LEGO-harrastajia, robotiikan parissa työskenteleviä, yliopistoissa sekä teknisissä kouluissa opiskelevia, koululaisia ja monia muita. Kaikkiaan robotteja 3 kg:n sumossa oli 38 kappaletta, kauimmaiset Etelä-Koreasta, Intiasta ja Kolumbiasta.

Pronssia tuli ottelussa ITLugia vastaan. Myräkän Samuli Lankinen asettaa robottia dohyon reunalle, ja tuomari on tarkkana. ITLugin edustaja on kokenut robotiikan harrastaja. Kuva Timo Lankinen.

Suomalaisia on vähän verran mukana, vaikka naapurimaahan Viroon on helppo tulla ja mennä. Tosin, tänä vuonna Suomessakin järjestettiin ensi kertaa Robotex Pori -niminen spinoff -tapahtuma.

Robotex on iso tapahtuma. Varikolla on robotteja ja tekniikkaa.

— Ensi keväänä osallistumme Innokas-kisan alkukarsintoihin kotona Imatralla, Samuli ja Onni vastaavat yhteen ääneen tulevaisuuden suunnitelmista. Ehkä he osallistuvat myös Robotiikka- ja tiedekasvatusyhdistyksen robotiikkaleirille sparraamaan ja innostamaan muita robotiikan harrastelijoita parempiin tuloksiin.

Videokooste joistain Myräkän otteluista.

-Markku.

Fun for the Minds: City Shaper 2019/2020

Kisakausi on alkamassa, ja paikalliskisojen päivämäärät ja paikat alkavat olla jo selvillä. Kisat, kuten tiedätte, ovat hauska tapahtuma, jossa joukkue pääsee esittämään työnsä tuloksia sekä isolle yleisölle että tuomaristolle.

Kisojen tunnelma on rento, mukava ja iloinen. Siellä saa kannustaa (tosin, tänä vuonna tornit voivat kaatua tai hissi pudota liiasta äänenpaineesta), siellä saa iloita ja voi kisoissa jokunen surun tuntemuskin tulla, jos robotti ei ihan tottelekaan.

Robotillakin taitaa olla tunteet. Kisoissa ne usein toimivat hieman eri tavalla kuin kotireeneissä. Jännitystä on ilmassa.

Ennen kisoja kannattaa tsekata vielä päivityksetkin robottipelin sääntöihin.

-Markku

Ps. Päivitän kisa-aikataulua ainoastaan kauden sivustolle fllsuomi.org/kausi-2019/. Tarkista sieltä.

Robotit Latviassa

Latvia, tuo Viron etelänaapuri. Erasmus+-projektimme palaverissa Latvian Valmierassa nähtiin robotteja ja robotiikkakoulutusta laidasta keskelle.

Vinda, nuorisokeskus

Nuorisokeskuksen kausimaksu on viisi euroa. Tosin, tiettyillä kriteereillä siitäkin saa alennusta. Vinda on vanhassa kartanossa, muutama täysin palkallinen työntekijä ja paljon tuntiopettajia. Ajatus heillä on, että lapset ja nuoret eivät tule sinne säilytykseen, vaan oppimaan. Ikäraja siellä on 2,5 — 25 vuotta.

Vitosella saa esim. askartelua, musiikkia, vaatesuunnittelua ja -ompelua, ohjelmointia, tanssia, robotiikkaa, autoratakisoja, rc-harrastusta, savipajaa, droneajoa, jne. Askartelu on jo pienille, mutta millaisiin taideteoksiin siellä päädyttiin. Vaatesuunnittelussa opettaja auttaa muotisuunnittelussa ja vaatteiden tekemisessä. Jos sattuu käymään, että Vindan isoista varastoista ei löydy haluamaasi materiaalia, se täytyy ostaa.

Autorata, onneksi minulla ei ollut kameraa mukana. Kuola valui vaan. Oliskohan ollut kahdeksan rataa koko kartanon yläkerran aula pelkkää rataa. Ja se paja siinä viereisessä huoneessa. Kisamatkoja tekevät ympäri Eurooppaa, Suomessakin olivat käyneet. Ja mitä maksaa: vitosen kausi.

Pihalla oli rc-rakennus ja siellä saviuuni. Rc-harrastus oli veneitä, ja tietenkin siellä oli pitkän työpöydän alla pitkä allas veneiden testaamiseen. Ja kisamatkoja tulee. Pienistä aloittavat, mutta sellaista oli touhu, että oksat pois.

Pārgaujas Valsts ģimnāzija

Gymnaasija, tai lukio pitää sisällään oppilaita 7. — 12. luokkaan, eli suomalaisen yläkoulun ja lukion. Oppilaita on hieman päälle 600 ja opettajia hieman päälle 60. Keskimääräinen opettaja-oppilassuhde on ihan hyvä.

Opettajan minimipalkka Latviassa on 730 euroa, josta noin 150 menee veroihin. Kokonaistyöaika on n 33 tuntia, ja esim atk-opettajan opetustuntien määrä on n 19.

Ruotsissa opettaja saa helposti 4000 euroa, mutta totesimme, että elintaso on samaa luokkaa, ainakin kun usein opettajilla on toinen työ;)

ATK-opettaja Inta (sukunimeä en muista) opettaa lisäkursseilla robotiikkaa 5 tuntia viikossa, ne tietenkin alempaan palkkaan (niinkuin meilläkin Suomessa), mutta joka vuosi nekin tunnit tulee anoa erikseen. Koulu on juuri remontoitu todella hienoon kuntoon. Seinät putipuhtaat ja robotiikkaluokassa(!) sähköpöydät.

Opettaja saa keskimäärin yhden viikonlopun kuussa nauttia robotiikasta, esimerkiksi kisamatkoilla tai muuten vaan opettaa. Vaikutti siltä, että kehoja on usein lauantaisin. Kisoja on sumossa, FLL:ssä, viivanseurannassa, romurallissa ja monessa muussa. Touhun he aloittivat lukuvuonna 2011/12 kahdella NXT-robotilla. Nyt paikalla on lisäksi 12 EV3-robottia, muutama vex, iRobotteja ja paljon muuta.

Opettaja on aktiivinen muutenkin, esimerkki ohjelmointi- ja talousolympialaisissa. Elektroniikkakilpailujen tuotokset ovat hämmentäviä.

Monet tunnit pidetään yhteistunteina, siten että kaksi opettajaa on paikalla, ja luokkien välinen seinä poistetaan. Toinen opettaja on keskellä opettamassa ja toinen voi kiertää (esim ohjelmoinnin tunneilla) auttamassa ja korjaamassa etiäpäin.

Latvian robotiikkakiertua pitää selvittää.

Vidzeme University of Applied Sciences

Mekatroniikan puolta meille esitteli Elvin (sukunimeä en muista). Tilat ovat uusia, ja EU:n avustuksella korjattuja. Tilanne Valmierassa on mielenkiintoinen. Työttömyysprosentti on noin 2, mutta automaatio lisääntyy. Mitä tekee puusorvari, kun hänen sorvaustaitojaan ei enää tarvita? No, toistaiseksi hän voi melkein suoraan siirtyä metallisorvariksi tai CNC-jyrsijäksi — Valmierassa on paljon metalliteollisuutta.

Ruotsissa, esimerkiksi Elvinin veli tekee Volvoihin ja Scanioihin osia, vuodessa noin 2 miljoonaa kappaletta. Yhdelle työntekijälle jää seitsemän sekuntia aikaa tarkastaa se, mutta ei sitä koko päivää pysty eikä kykene. Siispä serkku on automatisoimassa kriittisiä prosesseja ja mahdollisesti koko tehtaan. Kate eli tuotto yhdestä osasta on pieni, ja autoteollisuuden suhdanteet menevät ylös-alas. Automatisointi voisi helpottaa, kaikin puolin. Ruotsalaisen Peterin mukaan tämä voi olla iso ongelma Ruotsissa. Jos keski-ikäinen mies on koko ikänsä ollut tehtaalla töissä, ja hänen isänsä on ollut vastaavissa hommissa, niin tietenkin — hänen mielestään — hänellä on oikeus ja velvollisuus työskennellä siellä eläkeikään saakka. Mutta kun robotit vievät hommat. Valmierassa ei ole Ruotsin ongelmaa. Onkohan Suomessa?

Mekatroniikan opintosuunnassa opintosuunassa opetellaan taajuusmuuntajat, PCL-ohjelmointia, fysiikkaa (Newtonin lait tulevat myös sähkömoottoreissa vastaan). Robotiikan puolella opetellaan säätimiä; PID-säädin pitää toimia, jotta kurssityönä tehtävä kahdella renkaalla tasapainotteleva viivanseurantarobotti kykenee kuljettamaan täyden kahvikupin viivan toiseen päähän.

Toisessa huoneessa on läjä Arduinoja sekä hirveä erilaisia elektroniikan opetussysteemejä. Jos täällä ei opi, niin ei missään.

Osa opiskelijoista tulee suoraan lukiosta. Ammattikoulua vastaavien opintoihin lisätään fysiikan kursseja, kuten niidenkin, jotka lukiossa eivät ole fysiikkaa lukeneet. Osa tulijoista on uskomattomia velhoja ohjelmoinnissa, mutta kolvi ei pysy kädessä tai elektroniikan tuntemus on heikkoa. Monasti ammattikoulupuolelta jälkimmäiset toimii paremmin.

Jotkut tulevat työelämästä jopa usean kymmenen vuoden työelämän päälle. Heillä on usein aika hyvä näkemys, mitä pitäisi oppia ja miten sitä sovelletaan esim oluen panemiseen tai lasikuitutehtaalla. Heidän työprojektinsa ovat selkeitä ja yksinkertaisia parannuksia olemassaoleviin laitteisiin.

Monet lopettavat kesken. Alvin sanoo, että keskeyttäneitä on kaikista taitotasoista: opiskelijat on helppo jakaa kolmeen ryhmään. Ne jotka osaavat ja tekevät kaiken, ne joita pitää kovasti motivoida sekä välissä hiihtelijät. Latviassa ei juuri hiihdetä, eli latuja tai suksia ei juuri ole. Keskeyttämisprosentti on muistaakseni n. 20, mutta ongelma on myös se, että yritykset hakevat jo toisen vuosikurssin opiskelijat töihin.

Yritykset haluavat myös vaikuttaa opintosisältöihin. Kuten kaikkialla.

Muuta kivaa

Hieno maa, ja saunakulttuurikin kohdillaan. Tislattua olutta, mutta se Latvian robotiikkacup pitää selvittää ja lähteä kiertämään. Niinkuin muutenkaan ei olisi paljoa tekemistä.

Soma-kuutiot ja City Shaper

Kvanttimekaniikan luennoilla voi ajatus harhailla, ja kuuluisan Werner Heisenbergin tunnilla eräs Piet Hein mietti, miten kuution voi jakaa ei-triviaaleihin paloihin. 2×2×2 -kuutio on vähän tylsä (puhumattakaan 1×1×1-kuutiosta), joten Piet Hein otti seuraavan koon: 3×3×3-kuution.

Herra Hein jätti triviaalin, eli kolmen pituisen suoran tutkimatta, ja pohti simppelintä epäsäännöllistä palaa. Se on sellainen, joka koostuu kolmesta palasta ja sisältää yhden kulman:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/37/Soma-ra.svg/393px-Soma-ra.svg.png

Näitä on vain yksi kappale. Muut ovat symmetrisia.

Entäpä, jos 3×3×3-kuutio koitetaan purkaa neljän palasen osiksi. Kaikki ovat ei-triviaaleja, sillä suora ei sinne mahdu. Saadaan seuraavan näköiset 6 muotoa:

Kuva taas Wikipediasta.

Tässähän sitä on kvanttimekaniikan tunnilla mietittävää. En tiedä, yllättyikö Piet Hein, mutta näistä yllämainituista seitsemästä palasta voi kasata jälleen 3×3×3-kuution! Pikkukuutioiden lukumäärä täsmää, eli 3 + 6×4 = 27 = 3×3×3.

Myöhemmin on käynyt ilmi, että Soma-kuution voi muodostaa noista seitsemästä eri palasta yhteensä 240 eri tavalla (plus symmetriset). Koitapa keksiä ne eri tavat.

Eikä tässä vielä kaikki. Ainakin Martin Gardner ja John Conway (huh, mitä mestareita ‐ suuria töitä molemmilla) ovat tutkineet Soma-kuutioita, ja keksineet ison määrän muita palapelejä, joita voit tehdä.

Listan laitoin aikoinani luntti.net:iin, katso sieltä kuvat esimerkiksi joutsenen, kahvinkeittimen, kylpyammeen, linnun, sängyn, ukkelin, tornin, temppelin tai viiksien tekoon.

Ohjeita ei tietenkään ole, postaa ne tänne mulle.

Jos sinulla ei ole Soma-kuutioita, voinet tehdä helposti City Shaperin ohjeilla.

-Markku.

Vuosikokous 2019; Robotiikka- ja tiedekasvatus ry

Robotiikka- ja tiedekasvatus ry:n vuosikokous on sunnuntaina 20.10. klo 15 Helsingissä.

Tule mukaan vaikuttamaan. Jollet ole yhdistyksen jäsen, liity mukaan. Eli ilmoita halustasi tulla toimimaan suomalaisen robotiikka- ja tiedekasvatuksen puolesta joko sihteerille tai puheenjohtajalle. Myös FLL Suomen info @ fllsuomi.org -osoitteella saat ilmaistua tahtosi.

FLL-toimintaa Suomessa siis pyörittää Robotiikka- ja tiedekasvatus ry, ja sen toimintaan pääset vaikuttamaan vuosikokouksessa. Vuosittain tapahtumia on ainakin toista kymmentä, mukaanlukien robotiikkaleirit, robotiikkakisailut sekä koulutukset ja messuesiintymiset.

Judge gavel
https://all-free-download.com/free-vector/download/judge-gavel_312468.html

Koodausviikko

EU:n suuri tavoite, koodausviikko on täällä taas.

Kaikkea mielenkiintoista koodauksesta. Tänään näyttäisi Suomessa olevan 30 tapahtumaa, naapurimaa Virossa, joka on väkimäärältään viidesosa Suomesta tapahtumia on 92! Yksi suomalaisista on ITK:n tohtorikonsortiumin kokous. Kevyttä kamaa;) Tampereella ei ole yhtään. Porissa tai Ulvilassa ei ole yhtään tapahtumaa. Mälsää.

Lohjallakin on kaksi, mikrob:ttiä ja eka-tokaluokan koodausta.

Nyt kaikki FLL-toimijat ja valmentajat, merkitkää tapahtumanne eli päivät, jolloin teette FIRST LEGO Leagueta karttaan https://codeweek.eu/schools ja näyttääkää, että FLL;ssä rakentamisen ja tieteilyn lisäksi myös koodataan.

Suomen FLL-valmentajista voisi tulla enemmän tapahtumia kuin mitä etelänaapurilla on nyt!

Simppeli koodi verrannollisesta viivanseurannasta. Punaisessa matikkalohkossa 50 on harmaan väri; eli värianturi kannattaa kalibroida. Aja ensin hitaasti, tässä 10.

Ai niin, Porin Robotex on koodausviikolla.

Rotikan tykypäivät — RobotUprising Hackathon

Iloa ja lystiä pitää olla. Lasten ja opettajien parissa riittää vauhtia ja menoa, mutta omaa osaamista pitää ylläpitää. Robotiikka- ja tiedekasvatus ry:n porukka on vuosittain saanut mahdollisuuden osallistua tarinalliseen hackathoniin; Robot Uprisingiin. Dvergar CO on aiempin vuosina tehnyt jäynää ja ollut aikeissa valloittaa koko maailman, mutta häckääjät (ja ankat) ovat pärjänneet.

Ensimmäisenä vuonna kävimme kisaamassa, mutta seuraavaksi päräytimme teltan keskelle tilaa ja jaoimme tietoa — ydinarvoja kunnioittaen. Tieto on luotu vapaaksi.

On erikoinen tunnelma olla suljettuna 48 tuntia keinovaloon ja mustilla jätesäkeillä peitettyyn tilaan ja etsiä sekä ratkoa robottikoodaajien ihmeellisiä ongelmia. Toistaiseksi kaikki ongelmat ovat ratkenneet.

Robottialustana on ollut LEGOn EV3 (koska se nyt sattuu olemaan hyvä), ja koodauskielenä Python. No probleemos. Tänä vuonna tapahtumaan on tulossa lähes 200 opiskelijaa tekemään tiimityötä ja ratkomaan ongelmia.

Mahtavaa!

-Markku.

PS. Kuvat ovat kadonneet koneeltani. Ei löytynyt mistään edes meidän ankkavideota. Kvaak, kvaak.

Robotex, Porissakin?

Robotex taitaa olla Euroopan suurin robotiikkatapahtuma, ja Robotex International on planeettamme suurin robotiikkafestivaali. Tallinnasta lähtöisen tapahtuman voittokulku on samaa luokkaa kuin suomalaisen Slushin!

Lähdetään pitämään hauskaa ja samalla valloitetaan koko maailma.

Festivaalien, messujen ja luentojen lisäksi Robotex:ssa kisataan roboteilla. Kuva on LEGO-viivanseurannan harjoittelukentältä.

Eipä ihme, että sekä Slushin että Robotex Finlandin takaa löytyy sama nimi, Peter Vesterbacka.

Italiasta ylivoimaa

Olemme olleet Robotexissa aktiivisesti mukana jo vuosia kisaamassa sekä LEGO-sumossa että LEGO-viivanseurannassa. Tapahtuman tunnelma on ollut aika erikoinen — ei ihan samanlainen kuin FIRST LEGO League, ei tietenkään, vaan omanlainen. FLL-toiminnan ohessa viivanseuranta- tai sumorobotin rakentaminen on aina jäänyt vähän toispuoleiseksi (selitä nyt, Markku), eikä pokaaleja ole vielä tullut.

3 kg:n sumossa, missä siis rakennetaan LEGOista sumorobotti, jonka massa on maksimissaan 3 kg, pääsimme melkein palkintopalleille. Nuorisojoukkueemme voitti monta yliopistojoukkuettakin.

3 kg:n LEGO-sumo on isojen miesten (ja robottien toimintaa).

Tavan sumossa (max koko 15cm × 15cm ja max massa 1 kg) Italian ItLUG on ollut lyömätön. Heillä on mahtavaa toimintaa. Tuskin maltan odottaa, että pääsen taas morjestamaan heitä.

LEGOjen lisäksi Robotexissa kisaillaan muiden alustojen roboteilla. 3 kg:n vapaa sumo on rajua, kuten nano-sumokin! Koripallo on huvittavaa katseltavaa, mutta dronerobotit olivat vähän tylsiä, vaikka yksi robottidrooni tuli suojaverkon yli katsomoon saakka.

Tallinnan Robotex järjestetään siis vuoden pimeimpään aikaan, Suomen itsenäisyyspäivän tienoilla marras—joulukuun vaihteessa.

Suomessa syksyllä 2019?

FLL Suomi ja Innokas sekä muutama muu toimija ovat järjestäneet robotiikkakisoja Suomessa, ja vihdoin saamme toivottavasti nähdä myös Robotexia Suomen Porissa.

Toivottavasti pian saamme lisää tietoa, Porin sivuilta, Satakunnan viikko, yle, Prizztech,

Onnea Robotexille.

-Markku, lumaatikko.

MacOs Catalina ja ev3-koodaus

Ei hyvältä näytä.

Kuva Wikipediasta.

LEGO MINDSTORMSin ohjelmisto on hyvä, mutta Windows-konetta en ole omistanut ja Ubuntuun sitä ei saa. Siispä piti hommata kannettava pikkumäkki, joskus aikoinaan. Hyvin on toiminut, kunhan kiintolevyn johdon silloin tällöin vaihtaa.

Mutta, kauan ei enää toimi.

EV3 Lab -ohjelmisto ei enää toimi uuden Catalina-käyttöjärjestelmän kanssa, väittää LEGO Educationin tiimi. Joudumme käyttämään Scratch-pohjaista koodauskieltä (jahka se julkaistaan — perustuu SPIKE-äppiin), tai sitten suosilla siirrytään ev3dev-käyttäjiksi. FLL:ssä kaikki koodauskielet on sallittuja.

Jos siis haluat vielä käyttää Applen tietokoneita tällä kaudella, älä päivitä käyttöjärjestelmääsi vielä!

Jos olet jo päivittänyt, ota yhteyttä.

Siirrytään siis suosiolla Pythoniin!

-Markku.